Kreikkasopimus: lisäaskel tulonsiirtoliittoon?

Viime yönä euroalueen valtiovarainministerit sopivat paketista joka käytännössä leikkaa Kreikalle myönnetyt velat arviolta 40 mrd. eurolla. Jos Kreikka sovitulla tavalla toteuttaa sopeutusohjelmaansa, saattaa lisäleikkauksia olla luvassa muutaman vuoden päästä. Samalla sovittiin Kreikan maksuvalmiuden kannalta välttämättömän tukirahoituksen jatkamisesta.

Sopimuksen perusajatus on edelleen, että Kreikan taloudellinen sopeutus on tapahduttava euroalueen puitteissa. Jäsenmaat jatkavat Kreikan rahoitusta huolimatta siitä, että samalla luovutaan jo myönnettyjen tukiluottojen osalta sovituista hoitoehdoista. Sopimus vähentää Kreikalle tukiluottojen aiheuttamia kustannuksia. Välttämättömänä seurauksena tästä se myös laskee lainojen nykyarvoa rahoittajille. Velkojen nimellisarvo jää kuitenkin ennalleen: Kreikka odotetaan joskus maksavan nimellisen pääoman sellaisenaan takaisin. Muut jäsenmaat voivat väittää, ettei velkoja vaan ainoastaan velanhoitoa on leikattu.

Aamulla saatavissa olevien tietojen mukaan EVVR:n luottojen korkomaksujen viivästyminen 10 vuodella ja laina-aikojen pidentäminen 15 vuodella vähentää Kreikan velkojen arvoa n. 10 mrd eurolla. EKP:n jäsenvaltioiden avustuksella Kreikalle palauttama voitto kreikkalaisten joukkovelkakirjojen ostosta vähentää maan velkaa n. 9 mrd eurolla. Bilateraalisten tukiluottojen korkojen vähennys merkitsee Kreikalle n. 2 mrd euron kustannusten vähennys. Yksityisiltä sijoittajilta ostettavien joukkovelkakirjojen kautta kirjattava velan vähennyksen suuruus on epäselvä mutta toivotaan nousevan aina 20 mrd euroon saakka. Kreikka tallettaa kaikki yksityistämistulot ja suuri osa budjettinsa tavoiteylijäämästä erilliselle velkojen takaisinmaksulle pyhitylle tilille. Maa sitoutuu muutenkin jatkamaan sovitun sopeutusohjelman täyttämistä.

Sopimus vähentää Kreikan juoksevia menoja ja rahoituseriä pitkäksi määräajaksi. Euroalue palauttaa kertasuorituksena Kreikan joukkovelkakirjoilla tekemänsä voitot. Osa euroalueen jäsenmaiden varoista käytetään valitettavasti yksityisessä omistuksessa olevien joukkovelkakirjojen lunastamiseksi ylihintaan (vaikka alle niiden nimellishinnan). Pyritään jälkikäteen lähelle tilannetta jossa Kreikkaa tuettaisiin ilman, että maalle koituisi juurikaan rahoituskustannuksia. Ei enää olla kovin kaukana siitä, että Kreikalle käytännössä myönnettäisiin suoria tulonsiirtoja.

Sopimus on jo markkinoitu Kreikkatuen uutena ja käänteentekevänä tapahtumana. Riippuu määritelmästä, miltä osin se sitä on. Epäilemättä on suuri asia jos tästä lähtien myönnetään Kreikalle tukea ehdoin, jotka säännönmukaisesti tuottavat muiden jäsenmaiden veronmaksajille tappioita. Tällöin olisi kiertoteitse ja ilman keskustelua siirrytty tulonsiirtoliittoon. Mikäli sen sijaan Kreikka, uuden aikalisän turvin, kykenisi ja ehtisi tervehdyttää taloutensa, olisi sopimus kustannuksineen täyttänyt tehtävänsä. Jälkeensä sopimus kuitenkin jättää ”saavutettuna etuna” ajatus, että tukiluottoihin tästä lähtien liittyy entistä vähäpätöisemmät kustannukset ja entistä suuremmat tulosiirrot.

Joka tapauksessa uusi sopimus lisätukineen antaa Kreikalle pyydettyä lisäaikaa euroalueen jäsenenä. Muuten mikään ei ole oleellisesti muuttunut. Sellaisenaan se ei paranna Kreikan edellytyksiä lisätä kilpailukykyään, vientiään, talouskasvua tai hallintonsa tehoa. Velkatavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 edellyttää edelleen epärealistisen nopeaa talouskasvua ja budjettikuria. On myös epäselvää, lisääkö tai vähentääkö nyt annettu euroalueen jäsenmaiden lisätuki kreikkalaisten intoa toteuttaa vaikeita uudistusohjelmia. Euroalueen ministerien uskomuksista kertoo ehkä jotain se, että annetaan ymmärtää velkojen lisäleikkausten olevan parhaassakin tapauksessa jatkossa mahdollisia?

Mainittakoon lopuksi, että yksityisten sijoittajien velkakirjojen lunastushinta suositellaan jätettävän korkeintaan 35% nimellishinnasta. Jos luku antaisi edes karkean kuvan myös kahdenvälisten tukilainojen todellisen hinnan kehityksestä, olisi Suomen Kreikalle vuonna 2010 annetusta 1 mrd. vakuudettoman lainan arvosta hävinnyt tällä hetkellä n. kaksi kolmasosaa.

About Peter Nyberg

VTT Peter Nyberg toimi ennen eläköitymistään v. 2010 valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana. Ministeriöön hän tuli 1998 Suomen Pankista jossa hän toimi pitkään eri tehtävissä, lopuksi johtokunnan neuvonantajana. Eläkkeellä Nyberg on mm. Irlannin hallituksen määräyksestä selvittänyt Irlannin pankkikriisin syitä. Hän toimi Kansainvälisessä valuuttarahastossa vanhempana tutkijana 1980-luvulla.
This entry was posted in Kommentit and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *