Pankkiunionista ylihintaa

 

Mitä tiedämme finanssikriisin synnystä?

 

Länsimaita koettelevan olevan pankkikriisin syyt ovat tietenkin monet. Varsin laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että pankkien päättäjät viimeistään vuosituhannen alussa alkoivat uskoa, että rahoitusriskit olivat hallittavissa ja olivat siten entisestään pienentyneet. Kevyt rahapolitiikka, rahoitusinstrumenttien kehitys, markkinoiden kansainvälistyminen ja niiden laajentuminen antoivat pankeille välineet sekä luotonannon että omien sijoitusten kasvattamiseen. Pankinjohtajien päätöksiin vaikuttavien taustasyiden keskinäisestä tärkeydestä kiistellään vielä pitkään.

 

Näissä kommenteissa esitetty käsitys kriisin synnystä on vain osittainen mutta vastapainoksi yksinkertainen ja käytännönläheinen1. Huolimatta pankkien johdon taipumuksesta ottaa lainarahalla enemmän riskejä, vastuuviranomaisten asia olisi ollut pysäyttää tämä kehitys. Valvojilla, keskuspankeilla ja finanssiministeriöillä oli runsaasti välineitä tätä varten, mutta eivät ymmärtäneet tai haluneet ryhtyä toimiin. Jos nämä viranomaiset olisivat olleet tehtävänsä tasalla olisi kriisi voitu etukäteen ehkäistä tai ainakin lieventää. Viime vuosikymmeninä koetut lukuisat finanssikriisit voidaan kaikki tulkita samalla tavalla.

 

Nykyisen ja lukuisten aikaisempien kriisien tärkeimpiä opetuksia on, etteivät valvojat ymmärrä markkinoita yhtään toimijoita paremmin eivätkä ehkä uskalla ryhtyä toimiin iloisen markkinahuuman katkaisemiseksi. Nykyisen kriisin puhkeamisen jälkeen tehdyt selvitykset ovat vahvistaneet käsitystä viranomaisten saamattomuudesta monissa keskeisissä maissa.

 

Yhdysvalloissa suoritettu selvitys päätyi siihen, että valvojat ja keskuspankit eivät valtuuksistaan huolimatta tehneet juuri mitään liittovaltion markkinoiden toiminnan vakauttamiseksi2. Kansainvälisen valuuttarahaston raportti omista toimistaan ennen kriisiä päätyy samantyyppisiin tuloksiin3. Paheneva tilanne jäi huomaamatta johtuen etenkin liiallisesta suurten jäsenmaiden ja pankkien kunnioittamisesta, ei hälyttävien tietojen puutteesta. Vaikka EU:n ja euroalueen viranomaisten toimesta ei ole saatavissa vastaavia selvityksiä voidaan niiden toiminnasta päätellä, että sielläkään ei ilmeisesti huomattu mitään riittävän hälyttävää ennen kriisin puhkeamista.

 

Selvityksistä ilmenee, etteivät suuret, liittovaltiotasoiset tai kansainväliset valvojat suoriutuneet oleellisesti kansallisia paremmin. Tuleva kriisi jäi myös keskuspankeilta huomaamatta siitä riippumatta, olivatko niiden vastuu ja tiedonlähteet laajat vaiko suppeat. Voimassa olevia sääntely- ja vaikuttamisvälineitä ei yksinkertaisesti vain käytetty.

 

Eräisiin puutteisiin ei kosketa

 

Kriisin jälkeen on pyritty lisäämään nimenomaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä sekä valvojien tietojensaantia ja valtuuksia. Uudistusinto on keskittynyt juuri siihen mistä ennen kriisiäkään ei ollut puutetta ja mikä ei olisi estänyt kriisikehityksen katkaisemista viranomaisvoimin. Rajallisista tiukennuksista huolimatta ei kuitenkaan ole pyritty muuttamaan pankkijärjestelmää sellaiseksi, että sen tulevista ylilyönneistä olisi pienempää haittaa kansantaloudellisesti4.

 

Tämä on ollut vallitseva suuntaus myös euroalueella ja EU:ssa. Tärkeimpiä tällaisia hankkeita on ollut pankkiunioni jota on markkinoitu mm. väitteellä, että tulevat kriisit voitaisiin sen avulla välttää tai ainakin hallita nykyistä paremmin. Opetukset nykyisen kriisin ennakoinnista viittaavat siihen, että tässä uudistuksessa harjoitetaan varsin kyseenalaista markkinointia.

 

Ylihintainen pankkiunioni

 

Tuleva pankkiunioni keskittää nykykriisin synnylle aikanaan sokeat valvojat ja keskuspankit (ml. EKP) saman katon alle ja antaa uuden keskusvalvojan virkamiehille yksinoikeuden arvioida euroalueen eri pankkien käyttäytymistä ja tilaa. Ei tietenkään sovi epäillä tätä työtä tekevien vilpittömyyttä tai hyvää tahtoa. Sen sijaan on pakko epäillä tämän työn tulevia käytännön tuloksia. On erittäin epätodennäköistä, että uuden valvojan osalta kaikki olisi tällä kertaa toisin.

 

Jos uusi valvoja ei ole kansallisia valvojia parempi on nimenomaan Suomi5 maksamassa pankkiunionista hyvin korkeaa hintaa: Lyhyen ylimenokauden jälkeen suomalaiset tulevat viime kädessä6 vastaamaan osaltaan koko euroalueen valtavan pankkijärjestelmän tulevista tappioista. Eduskunta ei enää rajoita suomalaista vastuuta eikä suomalaisille pankeille voida varmistaa samaa kohtelua kuin euroalueen suurille pankkiyhtymille. Mahdollisista vaihtoehdoista, toimista ja siten kustannuksista päättävät käytännössä euroalueen virkamiehet eivätkä suomalaiset tai heidän kansanedustajansa. Jos pankkikriisi ei olekaan nyt ohi on siten pahimmassa tapauksessa ehkä edessä suuriakin tulonsiirtoja, jotka rasittavat Suomen valtion mahdollisuutta rahoittaa muita menojaan.

 

Pankkiunioni vie Suomelta itsemääräämisoikeutta antamatta vastineeksi suurempaa varmuutta uuden finanssikriisin estämisestä. Jos keskusvalvojalta tulevaisuudessakin jäisivät huomaamatta finanssikriisin esiasteet, mitään ei enää olisi edes periaatteessa tehtävissä kansallisella tasolla. Tämän järjestelyn hintana on lisäksi riski, että tulevaisuudessa joudumme maksamaan muualla toimivien europankkien tappioista osan.

 

Nyt päätettävä pankkiunioni on vain ensimmäinen askel kohti käytännön liittovaltiota joihin euroalueen johtavat virkamiehet ja eräiden jäsenmaiden päättäjät ovat julkisesti sitoutuneet. Pankkiunionille löytyy siten jatkosuunnitelmat, joihin liittyy vielä enemmän yhteisvastuuta ja jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja kuin tähän saakka. Näistä ei Saksan tuki Suomea suojaa7. Siitä huolimatta Suomen hallitus ja eduskunta eivät ole katsoneet tarpeelliseksi asettamaan itsemääräämisoikeuden menettämiselle selkeitä ja viime kädessä kansalaisten arvioitavissa olevia rajoja.

 

1Se on selostettu suuremmalla tarkkuudella osoitteessa http://www.bankinginquiry.gov.ie/Documents/Misjuding%20Risk%20-%20Causes%20of%20the%20Systemic%20Banking%20Crisis%20in%20Ireland.pdf.

2Raportti löytyy osoitteesta http://www.gpo.gov/fdsys/pkg/GPO-FCIC/pdf/GPO-FCIC.pdf.

3Tämäkin raportti on saatavissa elektronisesti osoitteesta http://www.ieo-imf.org/ieo/files/completedevaluations/Crisis-%20Main%20Report%20%28without%20Moises%20Signature%29.pdf.

4Tästäkin on jonkin verran tarkemmin keskusteltu osoitteessa http://www.bankinginquiry.gov.ie/Documents/Misjuding%20Risk%20-%20Causes%20of%20the%20Systemic%20Banking%20Crisis%20in%20Ireland.pdf.

5Nimenomaan Suomi koska täällä on useisiin muihin euromaihin nähden vähän ja pieniä pankkeja.

6Sovitut säännöt lähtevät siitä, että tästä lähtien pankkijärjestelmä maksaa eri tavoin itse tulevat tappionsa (bail.in). Vasta viime kädessä ja jollei pankkia voida asettaa selvitystilaan olisi mahdollista siirtää tappioita julkisen sektorin maksettaviksi. On syytä suhtautua tähän sopimukseen varovaisesti: Euroalueella on tähän saakka rikottu jo monta sopimusta. Tappioiden maksattaminen pankkien rahoittajilla ja sijoittajilla rasittaa ennen kaikkea vaikutusvaltaisia rahoitusmarkkinatahoja. Euroalueen virkamiehet ovat tähän saakka johdonmukaisesti kannattaneet tappioiden siirtämistä julkisen vallan vastuulle. Pankkijärjestelmä voi kantaa yksittäisen keskisuuren pankin tappiot mutta uuden tai jatketun pankkikriisin kustannukset ovat liian suuret.

7Saksan vienti suuntautuu, toisin kuin Suomen, suurelta osin euroalueelle. Saksalle on siksi esim. kannattavaa tukea kriisimaita euroalueen säilyttämiseksi edellyttäen, ettei tuki ole liian suuri. Sen takia yhteisvastuu on Saksalle hyväksyttävää edellyttäen, että samalla voidaan rajoittaa muiden jäsenmaiden rahoitus- ja velkatarpeita.

About Peter Nyberg

VTT Peter Nyberg toimi ennen eläköitymistään v. 2010 valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana. Ministeriöön hän tuli 1998 Suomen Pankista jossa hän toimi pitkään eri tehtävissä, lopuksi johtokunnan neuvonantajana. Eläkkeellä Nyberg on mm. Irlannin hallituksen määräyksestä selvittänyt Irlannin pankkikriisin syitä. Hän toimi Kansainvälisessä valuuttarahastossa vanhempana tutkijana 1980-luvulla.
This entry was posted in Kommentit and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Pankkiunionista ylihintaa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *