Muutenkin velkaantuvat EU:n jäsenmaat ovat tähän saakka tukeneet Ukrainaa yhteensä noin 200 mrd eurolla josta Suomi 3,7 mrd eurolla (tässä). Tämä tuki ei ole riittänyt Ukrainan sotilaallisen voiton varmistamiseksi koska rahoituksen puute ei ole maan ensisijainen ongelma (Englannin entinen marsalkka tästä). Päättäjiemme uskovat silti edelleen, että lisätuki johtaisi tilanteen parantumiseen. EU:n jäsenmaiden korkea velkaantuminen on kuitenkin vaikeuttanut uuden tukijärjestelyn rahoittamista.
Viime aikoina näihin rahoitusongelmiin on EU:n komissiossa kehitetty ratkaisuehdotus. Tukilaina Ukrainalle rahoitettaisiin vuonna 2022 jäädytetyillä Venäjän keskuspankin varoilla 140 mrd euron edestä. Varat on parhaillaan talletettu nollakorkoiselle EKP:n sulkutilille jota hallinnoi belgialainen Euroclear. Ukraina maksaisi lainan takaisin kun Venäjä puolestaan maksaa Ukrainalle sotakorvauksia ( tässä). Koska sotakorvauksia ei todennäköisesti koskaan maksettaisi, jäisivät varat käytännössä pysyvästi Ukrainalle jollei muuta sovittaisi.
Suunnitelmaa on arvosteltu siitä, ettei se ole laillinen ja saattaisi maailmalla näyttää Venäjän keskuspankin varojen viemiseltä. Belgia on huolestunut siitä, että maa varojen hallinnoijana joutuisi yksin kantamaan riskin että varat pitäisikin palauttaa Venäjälle. Komissio on toistuvasti vakuuttanut, että järjestely voidaan rakentaa lailliseksi. Kehitteillä oleva järjestely kuitenkin sisältäisi EU:n jäsenmaiden antaman takauksen sen varalta, että rahoituspohja pettäisi. Suomelle tämän takauksen määrä saattaisi olla noin 3 mrd euroa.
Rahoitusongelma syntyisi, jos Venäjän jäädytetyt varat palautettaisiin ilman, että Venäjä on maksanut Ukrainalle sotakorvauksia. Tämä voisi tapahtua esim. jos EU:ssa yksimielisyys pakotteiden jatkamisesta loppuisi (Unkari), jos suhteet Venäjään haluttaisiin uudelleen rakentaa (tapahtuu joskus) tai jos Venäjän vastatoimet olisivat oletettua tehokkaammat. Takuun muuttuminen maksuvelvoitteeksi jostain syystä ei siten olisi odottamatonta.
Yhdysvallat on juuri antanut ymmärtää, ettei se ole valmis tukemaan hanketta, jonka nähdään uhkaavan rahoitusjärjestelmän vakautta (tässä). Samaa mieltä ollaan useissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Varojen käyttöönotto saatettaisiin maailmalla nähdä osoituksena omistusoikeuteen liittyvän poliittisen riskin lisääntymisestä EU:ssa. Paineet euroa ja EU:n jäsenmaiden korkotasoa kohtaan kasvaisivat.
Kaavailtu tukilainajärjestely ei helpota EU:n ja sen jäsenmaiden omien velka- ja rahoituspulmien hoitoa. Varsinkin sen mahdollinen vaikutus unionin jäsenmaiden luottokelpoisuuteen supistaisi talouspoliittista liikkumavaraa. Syy on yksinkertainen: luottokelpoisuuden muutos vaikuttaa vähitellen valtioiden koko lainakannan kustannuksiin. Talousodotuksiin perustuvat vaikutukset rahoitusmarkkinoiden vakauteen toteutuisivat tietenkin nopeammin. Häiriöt voisivat samalla heikentää taloudellista toimintaa ja kasvua.
Tällä hetkellä on vaikeaa löytää unionille tärkeämpää tavoitetta kuin saada hallintaan useiden jäsenmaidensa velkaantumiskehitys. Häiriöttömät rahoitusmarkkinat ja kohtuullinen korkotaso kuuluvat toimivan reaalitalouden ehdottomiin edellytyksiin. Esimerkiksi EU:n jäsenmaille kaavailtu valtava varustelutason nosto olisi hyvin vaikeaa toteuttaa jos maiden luottokelpoisuus samalla heikkenisi. Venäjän keskuspankin varojen käyttö asehankintojen rahoittamiseksi voisi siten helposti kääntyä tavoitettaan vastaan.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/rauhansopimusluonnoksen-ehdot-ovat-niin-valjat-etta-venajan-raha-jaa-saamatta-ukrainalta-jalleenrakennukseen/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/orpo-tekemassa-lainvastaista-paatosta-18-19-12-hallitusta-uhkaa-vankilatuomiot-valtakunnanoikeudesta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/hallituksen-toiminta-oikeuskanslerin-tutkittavaksi-18-12-2025-jos-meno-ei-muutu/
Se, että Venäjä ei saisi nostaa varojaan Euroclearista vuosiin eikä käytännössä koskaan, kun sille on asetettu ehto*,
on käytännössä sama kuin konfiskaatio (=menettämisseuraamus).
Emme voi olla lapsellisia tässä.
* Ehto on: saatte varat, jos maksatte sotakorvaukset.
Kun järjestely tosiasiassa on konfiskaatio, kuittaus on siihenkin nähden parempi vaihtoehto.
Kiitos näistä kommenteista ja blogistanne.
Nähdäkseni tämäkään järjestely ei kuitenkaan näytä ratkaisevan Venäjän keskuspankin varojen käytön tärkeimpiä ongelmia. Juridisesta muodostaan riippumatta käyttöönotto todennäköisesti heikentää ulkomaailman luottamusta länsiliittouman hallinnoivan Euroclearin turvallisuuteen. Venäjä ei myöskään koskaan maksane sotakorvauksia ja haastanee joka tapauksessa Euroclear ja/tai sen omistajat oikeuteen saadakseen korvauksia. Osallistuvien maiden veronmaksajat siten viime kädessä kustantavat annetun tukilainan Ukrainalle velkaantumalla. Kuittaus saattaa kyllä olla teknisesti yksinkertaisempi väline toimenpiteelle, mutta sekin edellyttää ymmärtääkseni Euroclearilta ja sen omistajilta hyväksyntää joka saattaa osoittautua vaikeaa saada yllä olevien ongelmien takia.
Kuittaus vaatii toki Euroclearilta rohkeutta. Sikäli olisi parempi jos Belgian ulosottolaissa on mahdollisuus vaatia takavarikoidut varat ulosottoviranomaiselle. Jos se on kunta, Ukraina myisi sotakorvauksia riittävän määrän sille -> kuittaus. Tai valtio (kuten Suomessa ulosotto on valtion viranomainen), sille -> kuittaus.
USA:n kanta voi olla pienoista bluffia, Venäjän myötäilyä. USA:ssa on jäädytettyjä varoja vain 5 miljardia. Miksi se kantaisi huolta Euroopan maiden uskottavuudesta?
Jos oikein ymmärsin, Irakin varat USA:laisissa pankeissa konfiskoitiin, jotta niillä maksettiin sotakorvauksia Kuwaitille. (Tähän vetoava kannanotto oli eräiltä europarlamentaarikoilta.)
Kuittaus on normaalia liiketoimintaa, jokapäiväistä liiketoimintaa. SPV:n perustaminen sen sijaan vaatii hallinnollisen päätöksen EU:ssa. Sitä voidaan verrata hätätilalakiin tai poikkeustilalakiin. Ehdotus A muuttaa olemassa olevaa sopimussuhdetta Venäjän ja Euroclearin välillä (se aiheuttaa velallisen muutoksen). Ehdotus B ei muuta sopimussuhdetta.
Uusi ehdotus B, minun ehdotukseni
Ukraina siirtää (myy) sotakorvaussaatavastaan osan Euroclearille (arvoltaan 200 miljardia euroa). Tämän jälkeen on kaksi saatavaa: 1) Euroclear on velallinen ja Venäjä on velkoja, koskien Venäjän varoja Euroclearissa. 2) Euroclear on velkoja ja Venäjä on velallinen, koskien sotakorvaussaatavia, jotka on siirretty (myyty) Euroclearille.
Lopputulos: Euroclear tekee kuittauksen. Venäjän saatava perustuen jäädytettyihin varoihin lakkaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/better-way-to-take-frozen-assets-and-use-war-reparations-compensations-for-set-off/