Jonkin aikaa sitten sovittiin (tässä), että suomalaisille eläkeyhtiöille annetaan oikeus kasvattaa osakkeiden osuutta sijoituksistaan vuodesta 2027 lähtien. Tämä osuus noin 270 miljardin sijoituksista on viime aikoina ollut suunnilleen puolet (tässä). Tulevaisuudessa osuuden toivotaan kasvavan noin kymmenellä prosenttiyksiköllä ja saisi olla enimmillään 85%. Sijoitusten suurempi riski hyväksyttiin hintana mm. mahdollisuudesta vakauttaa sijoitustuotoilla yritysten ja työntekijöiden eläkemaksuja.
Uudistus perustunee ajatukseen, että osakesijoitus, suuremmista tuoton vaihteluista huolimatta, pidemmällä aikavälillä tuottaa korkosijoitusta paremmin. Tämän odotuksen toteutuminen riippuu sekä eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan onnistumisesta että käytettyjen pörssien yleisestä kehityksestä. Nousevasta pörssistä hyötyy kokematonkin sijoittaja mutta sukeltavan pörssin tappiot voivat jäädä taitavankin sijoittajan nieltäviksi.
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuleva kehitys tulee olemaan tärkeä uudistuksen tavoitteiden kannalta kahdesta syystä. Suomalaisetkin eläkeyhtiöt sijoittavat suuren osan osakesalkuistaan näille markkinoille suoraan ja epäsuorasti. USA:n osakemarkkinoiden kehitys määrää siten osittain suoraan saavutettavissa olevat tuotot mutta vaikuttavat epäsuorasti myös muiden maiden osakemarkkinoiden tuottoihin.
Osakkeet ovat USA:ssa jo kauan pysyneet historiallisen korkeasti arvostettuina (tässä). Taustalla ovat olleet mm. keskuspankin löysä rahapolitiikka, julkisen talouden valtavat ja edelleen kasvavat alijäämät sekä sijoittajien luottamus osakeomistuksen kannattavuuteen. Koska osakkeiden arvot viime kädessä määräytyvät markkinoilla, ovat sijoittajien vaikeasti ennakoitavat uskomukset lyhyellä aikavälillä ratkaisevia.
Tämän kirjoituksen lukijat tietävät kyllä, että sijoittajien uskomuksia ravisuttavia epävarmuuksia nykyään riittää. Kansainvälistä kauppaa ravistelevat USA:n tiheästi vaihtelevat tullitarjoukset. Nämä sekä geopoliittiset vastakkainasettelut häiritsevät kansainvälistettyjä tuotantoketjuja. Taloudelliset sanktiot ja saatavien jäädytykset haittaavat talouskasvua ja luottamusta rahoitusmarkkinoilla. Tärkeiden länsimaiden velkataakka uhkaa jo niiden valuutan arvoa ja uskottavuutta. Lähestyvä päätös Ukrainan sodassa saattaa vaikuttaa syvästi siihen, miten sijoittajat arvioivat kaikkien osapuolten taloudellista, rahoituksellista ja poliittista vakautta ja tulevaisuutta. Monissa Euroopan suurissa maissa vallitsevat poliittinen heikkous ja epävakaus ja EU näyttää samalla vaihtavan rauhan projektinsa sotaan valmisteluksi.
On tietenkin mahdollista rakentaa skenaarioita, joissa epävarmuudet ratkeavat tavoilla jotka yhdessä säilyttävät sijoittajien luottamuksen osakkeiden ja korkopapereiden arvoon. Todennäköisempi lienee kuitenkin tulevaisuus, jossa ennen näkemättömän korkealle arvostetut USA:n osakemarkkinat kokevat tuntuvan laskun koska epävarmuudet eivät ratkea optimistisen skenaarion mukaisesti. Koska riskit ovat kansainvälisiä, koskee markkinoiden lasku myös ainakin Eurooppaa. Saatavien arvon laskiessa laajasti joutuisivat myös velalliset ja rahoituslaitokset vaikeuksiin. Suomen eläkelaitokset olisivat sitä vaikeammassa asemassa mitä suurempi olisi silloin osakkeiden osuus sijoituksista.
Sopii siksi toivoa, että eläkeyhtiömme johtohenkilöt päättäisivät olla kiirehtimättä yhtiöiden osakesalkkujen paisuttamista uudistuksesta huolimatta. Yhtiöiden omaisuus on jo sen verran mittava suhteessa Suomen talouteen, että sen arvon säilyttäminen alkaa olla korkeampaa tuottoa mielekkäämpi tavoite. Miten tämä käytännössä voitaisiin varmistaa, jos edessä olisi USA:ta ja Eurooppaa koskeva yhdistetty velka-, rahoitus- ja rahakriisi, on mielekiintoinen kysymys jonka pohtimiseen ehkä kannattaisi uhrata nykyistä enemmän aikaa eri yhteisöissämme.