Suomen Pankin uusille johtajille tehtävä

Suomessa nimitetään taas kohta Suomen Pankin johtokunnan jäseniä. Koska vain pääjohtajalla on pääsy EKP:n kokouksiin jossa rahapolitiikkaa tehdään, uusille johtajille annettaneen tehtäviä hallintoon, tutkimustoimintaan, maksujärjestelmiin ja pankkivalvontaan liittyen. Siltä varalta että pääjohtaja keskustelisi heidän kanssaan rahapolitiikan linjasta sopii silti toivoa, että uusilla johtajilla on realistinen käsitys nykyisen linjan tuloksista.

BIS:in mukaan keskuspankkien viime vuosina harrastama rahamäärän lisäys ei ole tuottanut tuotannon tai työllisyyden yksiselitteistä nousua (tässä). Eräiden hyvin perusteltujen arvioiden mukaan USA:ssa rahapolitiikka ei ole nostanut reaalituotantoa tai työllisyyttä ollenkaan mutta kyllä rakentanut edellytykset tulevalle merkittävälle arvopaperimarkkinoiden romahdukselle (tässä). Olisi erikoista, jos tilanne esim. EU:ssa tai Japanissa olisi kovin erilainen. Nimelliskorot maailmalla ovat nyt alhaisimmat satoihin vuosiin, mutta keskuspankit vakuuttavat silti ymmärtävän toimintansa tärkeimpiä seuraamuksia.

Rahapolitiikan vaikutukset finanssimarkkinoihin ovat sen sijaan ilmeiset. Arvopapereiden hinnat ovat nousseet huomattavasti ja sijoitusten odotettavissa olevat tuotot ovat vastaavasti alentuneet. Politiikka on siten kiistattomasti heikentänyt säästäjien asemaa ja nostanut omistajien varallisuutta (tässä), varsinkin kun reaalitalouteen ei ole pystytty vaikuttamaan. Toiminnassaan tuotosta riippuvat tahot, niistä erityisesti eläkeyhtiöt ja vähitellen niiden asiakkaat, kärsivät tästä eniten. Samalla keskuspankit ovat edistäneet velanottoa sekä alhaisin koroin että valtioiden ja äskettäin yritystenkin velkakirjoja ostamalla. Korkea ja nouseva velkaantuneisuus merkitsee, että talouksien haavoittuvuus korkotason nousulle tai tulojen heikkenemiselle on lisääntynyt finanssikriisin alun jälkeen.

Keskuspankit suosittelevat mielellään muille pitkän aikavälin vakaata ja kasvumyönteistä politiikkaa. Sen takia niiden harrastama rahapolitiikka onkin lyhytnäköisyydessään niin arvoituksellinen. Korkopolitiikka ei edistä kasvua: todellinen kasvu syntyy uudesta korkean tuoton tuotannosta eikä alhaisen koron edistämästä kulutuksesta. Se ei myöskään, edes runsaan rahantarjonnan kanssa, edistä vakautta: ainoastaan kaikkein huonoimmin hoidetut yritykset ja pankit pysyvät toiminnassa tämän kautta. Hyvässä kunnossa olevat sen sijaan kestäisivät hyvin normaalimmat rahoitusolot. Rahan arvo, jota keskuspankit kiihkeästi haluavat rapauttaa siihen liittyvistä riskeistä huolimatta, on siitä huolimatta onneksi pysynyt melko vakaana.

Yhä useammin saa kansainvälisessä keskustelussa lukea näkemyksiä, jonka mukaan keskuspankit ja niiden johtohahmot ovat joko teoriatorneissaan vieraantuneet reaalielämästä tai jopa menettäneet kykynsä tajuta rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Uskottavampi selitys on kuitenkin ehkä se, että maailman suuret keskuspankit ovat menettäneet kykynsä pysyä erossa finanssi- ja yleispolitiikasta. Rahapolitiikan tärkeä nykytavoite on pitää valuuttakurssi alhaisena suhteessa muihin ja siten edistää kilpailukykyä. Keskuspankkien taseiden kasvun toivotaan varmistavan valtioiden menojen rahoitusta veroja nostamatta. Tämä ylläpitää kokonaiskysyntää, toivottavasti työllisyyttäkin, ja ainakin tilapäisesti poliittisten päättäjien suosiota julkishyödykkeiden käyttäjien keskuudessa. Korkeat finanssisijoitusten arvot pitävät heikotkin pankit tilapäisesti vakavaraisina ja niiden toivotaan viestivän hyvistä talouskehityksen odotuksista.

On vaikeaa nähdä, että historiallisesti poikkeuksellinen ja suurella todennäköisyydellä ongelmallinen rahapolitiikka voisi päätyä muuhun kuin kyyneliin. Korkeat omaisuusarvot takaavat sijoittajille alhaiset tulevat tuotot ja herkistävät markkinat arvojen nopealle laskulle jossain vaiheessa. Lisääntyvä velkaantuminen takaa suuria vakavaraisuuden ongelmia tilanteessa jossa joko korot nousevat, omaisuusarvot laskevat tai tulot heikkenevät. Finanssimarkkinoiden toiminnan laajeneva ja pitkittyvä vääristyminen heikentää tuotannollista investointitoimintaa ja hidastaa elintasoa nostavaa tuottavuuskehitystä. Tämä pitää työllisyyden heikkona ja valtion tukitoimet laajoina mikä taas ylläpitää velkaantumiskierrettä. Tähän pitää vielä lisätä se, että kehitys ilmeisesti auttaa synnyttämään sekä poliittista eripuraisuutta että raivoa kansalaisten keskuudessa sekä Suomessa että muualla.

On varsin epätodennäköistä, että tällaisten ongelmien toteutuminen vahvistaisi euroalueen yhtenäisyyttä. Ei ole mitenkään poissuljettua, että Suomi tällöin joko tahtomattaan tai omasta aloitteestaan joutuu jättämään euron. Keskuspankimme erityisellä vastuullahan on varmistaa Suomen talouden raha- ja maksujärjestelmän toiminta kaikissa tilanteissa. Varasuunnitelma on tarpeellinen jo sen varmistamiseksi, että eduskunta ja hallitus pystyisivät tekemään ajoissa ja mahdollisimman vähin kustannuksin omat päätöksensä. Ehkä uudet johtajat voisivat osaltaan varmistaa, että keskuspankki tältä osin on täyttänyt tehtävänsä.

About Peter Nyberg

VTT Peter Nyberg toimi ennen eläköitymistään v. 2010 valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana. Ministeriöön hän tuli 1998 Suomen Pankista jossa hän toimi pitkään eri tehtävissä, lopuksi johtokunnan neuvonantajana. Eläkkeellä Nyberg on mm. Irlannin hallituksen määräyksestä selvittänyt Irlannin pankkikriisin syitä. Hän toimi Kansainvälisessä valuuttarahastossa vanhempana tutkijana 1980-luvulla.
This entry was posted in Kommentit and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

12 Responses to Suomen Pankin uusille johtajille tehtävä

  1. A. Jokinen says:

    Onko tämä kannanotto ymmärrettävä niin, että Nybergin mielestä Olli Rehniä ei tule valita Suomen pankin johtokuntaan?

    Ajatus sisältyy implisiittisesti tuohon blogissa esitettyyn, koska Rehn on ollut ECFINistä vastaava komissaari. Eurosta irtaantuminen olisi vähintäänki takin kääntämistä.

  2. Kari says:

    Suomen Pankin johtajat voisivat miettiä miten euro korjataan toimivaksi, esimerkiksi The Matheo Solution (TMS) pohjalta jonka on tehnyt riippumaton Eurotutkija André ten Dam.

    TMS:ssä luodaan jokaiseen euromaahan rinnakkainen virtuaalivaluutta. Sitä käytetään maan sisällä kuten aikanaan Suomessa markkaa, sillä erotuksella että ainut laillinen maksuväline on kuitenkin Euro. Eli esim. Suomessa kaupassa olisi kahdet hinnat: markkoina ja euroina kuten euroon siirtymisen yhteydessä (ei kuitenkaan “mummonmarkkoina”). Kassalla voi kuitenkin maksaa vain Euroissa (jos maksaa setelirahalla).

    Samoin esim. palkat ja lainat olisivat markoissa aivan kuten markka-aikaan.

    Nyt voitaisiin sitten markka devalvoida ja saavuttaa menetetty kilpailukyky. Devalvoinnista päättäisi kuitenkin EKP taloudellisten tunnuslukujen perusteella ei Suomen Pankki kuten markka-aikaan.

    Euron säilyttäminen vaikka samalla luodaan mahdollisuus devalvoida tai revalvoida valuutta lienee TMS:n merkittävin innovaatio.

    Kaikkien euromaiden pitäisi tehdä tämä muutos samaan aikaan.

    TMS-ehdotukseen sisältyy useita muitakin piirteitä, mm.:
    – kestämättömien velkojen leikkaus (hair-cut): jos jollakin valtiolla on sellainen velkataakka jota se ei pysty maksamaan niin se ei sitä pysty maksamaan. On turhaa ja vahingollista olla myöntämättä tätä (poliitikot pitää pitää erossa tästä, koska he eivät pysty tekemään kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä – oma mielipiteeni). Prosessi tapahtuu IMF:n ohjauksessa.
    – Uusi instituutio EBBCS (The European Bank for Bank Capital Support) joka voi pääomittaa likviditeettipulaan joutuneita pankkeja (pankkien osakkeita vastaan). Sen takuumiehenä on EKP, jolloin varat ei lopu. Tästä ei aiheudu inflaatiopaineita, koska kyse on vain pääomittamisesta.
    – Vapaaehtoinen Eurosta eroaminen tulee mahdolliseksi siten että ei samalla tarvitse erota EU:sta (ja ehkä muut voi myös erottaa jonkun jollei noudata sääntöjä)
    – Target 2 järjestelmän uudistaminen
    – Investointipankit ja talletuspankit pitää erottaa toisistaan (oli myös Liikasen työryhmän ehdotus)
    – Pankin konkurssissa talletuksille tulee etuoikeusasema (highest preferential creditor-status)

    Edelleen ongelma on se että muutos pitää tehdä ennalta arvaamattomasti ja mahdollisimman nopeasti, mutta merkittävä etu on se ettei uusia seteleitä tarvitse valmistaa. Muutoksen yhteydessä pankeille voi tulla likviditeettiongelmia jonka seurauksena ne voivat mennä konkurssiin ellei ole mekanismia tämän estämiseksi. TMS:n vastaus tähän on EBBCS .

    TMS:ää ja sen perusteluita on kuvattu tarkemmin täällä:
    http://www.thematheosolution.eu/A-Plan-B-in-Europe-Paris-November2015.pdf

    TMS on arvioitu parhaaksi vertailluista ratkaisuista täällä:
    http://www.inmaxxa.nl/resources/site1/General/Euro%20Solution%20Matrix%20v23_7_2012%20Inmaxxa.pdf

    ja käytettyjä arviointiperusteita on kuvattu täällä:
    http://www.inmaxxa.nl/columns/the-euro-solutions-matrix-ranking-the-eurorescue-proposals.aspx

    • Peter Nyberg says:

      Järjestelmä kuulostaa mielenkiintoiselta mutta ainakin minä jään kaipaamaan sille tehtävää. Kun kerran euroalueen viranomaiset tekevät siinä kaikki oleelliset päätökset, paljon laajemminkin kuin tällä hetkellä, eikö yksinkertaisempi ja vakaampi ratkaisu olisi poliittinen liitto? Jos jäsenmaat olisivat tähän järjestelmään valmiita niin liittovaltiokaan ei enää olisi kovinkaan kaukainen mahdollisuus. Suomen kannalta ei myöskään ole ilmeistä, että on aikaa odottaa kunnes kaikki (?) euromaat ovat päätyneet hyväksymään uutta järjestelmää.
      Yksityiskohtainen kommentti: en oikein ymmärrä miten EKP voisi laajasti pääomittaa mitään — keskuspankillahan on vain (rajattomasti) rahaa lainattavaksi, ei lahjoitettavaksi valituille tahoille. Jollei tietenkään oleteta, että keskuspankki ei hoida vain rahapolitiikkaa vaan myös finanssipolitiikkaa.
      Peter Nyberg

      • Kari says:

        Kiitos kommentista.

        Poliittinen liitto ei taida olla realistista, jos ymmärrän mitä sillä tarkoitetaan.

        Kaikkien euromaiden ei välttämättä tarvitse tätä heti hyväksyä. Riittää että merkittävä joukko sen tekee. Sen jälkeen EKP:llä on menetelmät joilla vastaan pullikovat pistetään ruotuun kuten Kreikka. Brutaalia, mutta kuten Wessman sanoi, hommat onnistuisi jos olisi diktatuuri, joten …

        Dominoefektin vuoksi voi riittää jopa se että yksi tekee näin yksipuolisesti tai vain uhkaa tehdä näin.

        Tuosta pääomittamisesta on paras että laitan tähän tekstin suoraan englanniksi ehdotuksesta. USAssakin, eli siis kapitalismin ja markkinatalouden kehdossa, pääomitettiin pankkeja finanssiikriisissä, miksei sitten Euroopassa? USA:ssa pankit sitten lunastivat osakkeensa takaisin melko pian eli tilanne oli vain tilapäinen.

        Eli tässä englanniksi:
        Establishment of an ‘ECB Safety-Net’ for European (system) banks that will experience liquidity and capital problems. Liquidity support only to private banks which need liquidity and offer solid collateral. For the required recapitalization, a 3-step approach: First aim to attract private capital. If that is unavailable then consider (partial) nationalisation. And if that provides insufficient perspective a ‘Capital Safety-Net’ is applied to rescue troubled system-banks. For this purpose the ’European Bank for Bank Capital Support (EBBCS)’ should be established. It is effectively a capital support fund, which is to be financed by the ECB (ECB = ‘The Lender of Last Resort’ with unlimited means) and which secures the stability of the Euro-zone financial system. The EBBCS provides capital to troubled banks, in exchange for shares. These shares will serve as collateral to the ECB. Because these finances are only used for capital support, there will not be an inflationary effect. As soon as these banks have recovered and can obtain sufficient capital normally, the temporary capital support will flow back to the EBBCS. And the EBBCS will repay the ECB-loans.

        • Peter Nyberg says:

          Tarkoitus oli sanoa, etten ymmärrä miksi tällainen hyvin virkamieskeskeinen järjestelmä koettaisiin houkuttelevammaksi omia etujaan vaalivien jäsenmaiden kesken kuin poliittinen liitto.
          On useasti ehdotettu, että keskuspankki rahoittaisi jotain muuta tahoa joka sitten pääomittaisi pankkeja/yrityksiä (eräs kansallistamisen muoto). Ongelmaksi siinä on pidetty tilannetta joka syntyy jos/kun pääomitus ei onnistu (tai myytävästä pankista/yrityksestä saa panosta pienemmän hinnan) ja syntyy takaisinmaksua estäviä tappioita. Viimeistään siinä vaiheessa rahapoliittinen toimi osoittautuukin finanssipolitiikaksi eli perinteisesti ajatellen muiden kuin virkamiesten päätettäväksi asiaksi.
          On tietenkin myös ne, joiden mielestä tätä eroa ei ole tarvetta tehdä ja keskuspankki voisi ongelmitta rahoittaa valtiota (ja epäsuorasti sen rahoittamia pankkeja/yrityksiä) rajattomasti. En itse kuulu näin ajatteleviin kun rajaton rahan tarjonta helposti johtaa huonoihin investointeihin (matala elintaso) ja rahan arvon häviämiseen (vaihdannan vaikeutuminen).

          • Kari says:

            Jos tarkoitat virkamieskeskeisyydellä sitä että EKP:llä on valta päättää virtuaalivaluuttojen kurssimuutoksista, niin käytännössähän tuo voisi tarkoittaa esim. sitä että kansallinen keskuspankki ehdottaa muutosta neuvoteltuaan hallituksen kanssa asiasta. Ehdotukseen liitetään sitten perustelut laskelmineen. EKP sen sitten hyväksyy, jos katsoo ettei ole kyse haitallisesta devalvaatiokilpailusta, tai jos on, niin sitten muuttaa ehdotusta siten että vältytään haitalliselta kilpailulta.

            TMS-ehdotukseen kuuluu eurosta eroamisen mahdollisuus jos meno ei miellytä tai katsotaan että on tultu jotenkin syrjityksi. Tämä mahdollisuus osaltaan rajoittaa virkamiesvaltaisuutta myös.

            Suomenkin olisi helpompi siirtyä omaan markkaan virtuaalisen markan kautta, koska viimemainitussa ei tarvita uusia seteleitä. Myös poliittisesti päätös olisi helpompi, koska eurosta ei erottaisi (ainakaan alkuun). Kun pöly olisi sitten laskeutunut ja virtuaalisen markan kurssi olisi toivottavasti saatu paremmin kilpailukykyä vastaavaksi, niin omaan markkaan siirtyminen olisi paljon helpompaa, jos poliittinen tahto siihen löytyisi.

            Mutta jo tuo ensimmäinen vaihe on aika vaikea päätettäväksi (tarvittavine lainsäädäntöineen) yhden viikonlopun aikana niin kuin olisi ideaalista. Pankkien järjestelmiin tarvitaan muutoksia joiden toteuttaminen vie aikaa.

            Euroeliitin ja muiden maiden kostotoimenpiteet olisi myös merkittävä riski jos käyttöönotto tehdään yksipuolisesti. Samoin pankeille tulisi vaikeuksia likviditeetin ylläpitämisessä (kurssi)tappioiden seurauksena josta voisi olla seurauksena konkursseja ellei olisi jotain EBBCS:n vastinetta tai EKP suostuisi ystävällisesti tarjoamaan hätärahoitusta. Myös kotimaiset pienyritykset kärsisivät jos ovat ottaneet lainaa ulkomailta (konkursseja tulisi kuten 90-luvun alussa).

          • Peter Nyberg says:

            Ongelma ei ole kehittää euron sisäisiä sopeutusjärjestelmiä vaan arvioida todennäköisyyttä että ne toimisi käytännössäkin. TMS-ehdotus voisi periaatteessa toimia siinä missä muukin rinnakkaisvaluuttajärjestelmä, mutta mielestäni on epätodennäköistä että viranomaiset käytännössä toimisivat toivomallasi tavalla tai että poliittiset edellytykset olisivat riittävät. Euroeron edellytyksiä ml. kostotoimenpiteitä on käsitelty esim. äsken julkaistussa http://en.eurothinktank.fi/wp-content/uploads/2015/01/How-to-leave-10_16.pdf .

  3. Kari says:

    Jos poliittista tahtoa riittää ja kantti kestää niin rinnakkaisen virtuaalisen markan voi Suomessa ottaa käyttöön myös yksipuolisesti eduskunnan päätöksellä ja tehdä devalvoinnin samantien. Tällöin ei tule ainakaan noita euroviranomaishaittoja. Miksi EuroThinkTank ei ole pohtinut tällaista suunnitelmaa, vai onko?

    Lisäksi onhan André ten Damin lisäksi samantapaista menettelyä ehdottaneet mm. seuraavat henkilöt (kopioitu TMS- dokumentista ja tarkistin itse nuo myös):
    Thomas Mayer (Deutsche Bank),
    Dirk Meyer (Helmut Schmidt University Hamburg),
    Michael Butler (former UK permanent representative to the EC),
    Willem Buiter (London School of Economics and CitiGroup),
    Ludwig Schuster & (the late) Margrit Kennedy (Money Network Alliance – MonNetA),
    Biagio Bossone (The Group of Lecce),
    Ulrich van Suntum (University Münster)
    Gerald Holtham (Cardiff University & Business School)

  4. Kari says:

    Jäi vielä korostamatta sitä seikkaa että virtuaalivaluutan kurssi voi olla myös kelluva kuten Willem Buiter sanoo dokumentissa:
    The future of the euro area – fiscal union, break-up or blundering towards a ‘you break it you own it Europe’

    alkaen s. 34 (linkki dokumenttiin löytyy TMS-dokumentin loppupuolelta)

    Tälläinen toteutus poistaa tuon eurotason viranomaiskeskeisyyden ongelman.

    Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan
    http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo?ref=karuselli

    että eurolla on kolme mahdollista kehityssuuntaa:

    – helikopterirahaan perustuva hyperinflaation aikaansaaminen, joka nollaa velat
    – EKP kehittää rinnakkaisvaluuttamallin jossa on omat kelluvat valuutat euron jatkaessa yhteisenä rahana
    – euron jatkaminen nykymuotoisena mutta hyvinvointitappioita tuottavana yhteisvaluuttana

    Jäin hieman ihmettelemään sitä ettei hän ole tietoinen tällaisesta virtuaalivaluutta-konseptista (hän puhuu omasta valuutasta ja viittaa EuroThinkTankiin).

    • Peter Nyberg says:

      Suomen kannalta ei ole suurta eroa “tavallisen” ja virtuaalivaluutan välillä koska käteisen käyttö on meillä vähäinen (itse siirtymävaihetta lukuunottamatta). Itse olen taipuvainen pitämään kahden virallisen maksuvälineen järjestelmää sekavana ja kustannuksia lisäävänä verrattuna yhden välineen järjestelmään (kaikkien riskienhallinta, tuplamaksujärjestelmät jne.). Jos se olisi hyvin houkutteleva luulisin sen olevan laajemminkin käytössä maailmalla eikä vain muutaman todellisen kriisimaan osalta.

      • Kari says:

        Siirtymävaihe tässä mielestäni onkin se oleellinen juttu. Virtuaalivaluutan voi ottaa käyttöön eroamatta EU:sta mikä on iso etu. Uusia seteleitä ei tarvita, mikä helpottaa siirtymää myös huomattavasti.

        Virtuaalivaluutan käyttöönoton jälkeen kun valuuttakurssi on saatu “oikeaksi” voi sitten periaatteessa helpommin siirtyä oikean oman valuutan käyttöön, mutta toki siinä sitten voi nousta ongelmaksi EU:sta eroaminen. UK:n (mahdollisen) eron jälkeen tilanne voi olla sitten selkeämpi ?

        Helpointa olisi varmaakin jos Saksa ottaisi virtuaalivaluutan käyttöön jolloin euro devalvoituisi, mutta millä Saksa saataisiin tämä tekemään ?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *